Kotiakun avulla sähköä voidaan ostaa ja varastoida silloin, kun pörssisähkö on edullista, ja käyttää myöhemmin vuorokauden kalliimpina tunteina. Kotiakun hyöty ei siis perustu siihen, että talo kuluttaisi vähemmän sähköä, vaan siihen, että verkosta ostettavan sähkön käyttöä voidaan siirtää taloudellisesti parempaan ajankohtaan.
Yksinkertaistettuna:
halpa sähkö → kotiakku latautuu → sähkön hinta nousee → akku purkautuu talon käyttöön.
Kotiakun ei tarvitse löytää päivän halvinta yksittäistä tuntia
Pörssisähkön hintojen optimoinnista puhuttaessa ajatellaan helposti, että kotiakun pitäisi jatkuvasti seurata Nord Pool -hintaa ja löytää vuorokauden halvimmat yksittäiset tunnit.
Käytännössä näin tarkka optimointi ei aina ole tarpeen.
Suuren kotiakun lataaminen kestää joka tapauksessa useita tunteja. Olennaisempaa onkin usein siirtää suuri määrä energiaa vuorokauden edullisesta ajanjaksosta kalliimpaan ajanjaksoon.
Esimerkiksi talvikaudella yksinkertainen toimintamalli voisi olla:
klo 01–07 → akun lataaminen
klo 07–10 → akun käyttäminen aamun kulutukseen
klo 17–22 → akun käyttäminen illan kulutukseen
Tarkat ajat riippuvat sähkön hinnasta, kohteen kulutuksesta ja järjestelmän asetuksista.
Esimerkki: 36 kWh kotiakun lataaminen
Oletetaan, että käytössä olisi noin 36 kWh akusto ja latausteho olisi 7,5 kW.
Teoreettinen latausaika täysin tyhjästä täyteen olisi:
36 kWh ÷ 7,5 kW = 4,8 tuntia.
Todellisuudessa lataamiseen vaikuttavat muun muassa akun käytettävissä oleva kapasiteetti, hyötysuhde ja järjestelmän asetukset.
Esimerkki kuitenkin osoittaa olennaisen asian: suuren akun lataamiseen tarvitaan useita tunteja.
Jos käytössä on esimerkiksi kuuden tunnin edullinen latausjakso, yhden tunnin muutaman sentin kymmenyksen hintaero ei välttämättä ratkaise kokonaisuuden kannattavuutta.
Paljonko täydellisellä tuntioptimoinnilla voisi säästää lisää?
Otetaan yksinkertainen laskuesimerkki.
Jos 36 kWh energiaa siirretään akkuun ja täydellisen tuntioptimoinnin sekä yksinkertaisen yöaikaisen latauksen keskihintaero olisi esimerkiksi 0,5 snt/kWh, ero olisi:
36 kWh × 0,005 € = 0,18 euroa/lataus.
Jos vastaava tilanne toistuisi 150 kertaa vuodessa:
150 × 0,18 € = 27 euroa vuodessa.
Esimerkki ei tarkoita, että ero olisi aina juuri tämän suuruinen. Se osoittaa kuitenkin, miksi järjestelmän tärkein ominaisuus ei välttämättä ole jokaisen yksittäisen halvimman tunnin löytäminen.
Paljon merkittävämpi kysymys on:
Pystytäänkö esimerkiksi 20–40 kWh sähköä siirtämään halvasta vuorokauden osasta kalliiseen?
Akun häviöt pitää ottaa huomioon
Kotiakku ei ole häviötön energiavarasto. Akkuun ladatusta sähköstä ei saada kaikkea takaisin talon käyttöön.
Tämän vuoksi akkua ei yleensä ole taloudellisesti järkevää ladata ja purkaa hyvin pienen hintaeron vuoksi.
Mitä suurempi ero lataus- ja purkuajankohdan sähkön hinnassa on, sitä kiinnostavammaksi energian siirtäminen muuttuu.
Sähkölämmitteinen talo voi hyötyä erityisesti talvella
Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa omakotitalossa sähkönkulutus painottuu yleensä kylmään vuodenaikaan.
Juuri silloin kotiakulle voi löytyä paljon käyttöä.
Yöllä ladattua sähköä voidaan käyttää esimerkiksi aamulla, kun lämmitys, lämmin käyttövesi ja muu kodin sähkönkulutus nostavat tehontarvetta. Akku voidaan säästää myös illan kulutushuippuun.
Jos akussa ei riitä energiaa sekä aamuun että iltaan, ohjauksessa voidaan painottaa taloudellisesti kiinnostavampaa ajankohtaa.
Kesällä kotiakun tehtävä muuttuu
Aurinkopaneelien yhteydessä kesän toimintamalli voi olla erilainen.
Päivällä aurinkosähkö käytetään ensisijaisesti talossa. Ylimääräisellä tuotannolla voidaan ladata kotiakkua.
Illalla akku voi puolestaan kattaa talon kulutusta silloin, kun aurinkopaneelien tuotanto on jo vähentynyt tai loppunut.
Yksinkertaistettuna:
aurinkosähkö → oma kulutus → kotiakku → illan oma kulutus → mahdollinen ylimääräinen sähkö verkkoon.
Tarvitaanko kotiakkuun monimutkaista älyohjausta?
Hyvä energianhallinta parantaa kotiakun hyödyntämismahdollisuuksia, mutta järjestelmän ei välttämättä tarvitse perustua erittäin monimutkaiseen tuntikohtaiseen optimointiin.
Jo oikein määritellyillä lataus- ja purkujaksoilla voidaan saada suuri osa siitä hyödystä, joka perustuu sähkön siirtämiseen halvasta ajankohdasta kalliiseen.
Olennaista on, että järjestelmä mitoitetaan talon todellisen sähkönkulutuksen mukaan.
Kotiakku kannattaa mitoittaa oman kulutuksen perusteella
JTK-Sähkö tarkastelee kotiakkua kokonaisuutena. Akun kapasiteetin lisäksi merkitystä on esimerkiksi talon vuosikulutuksella, kulutuksen ajoittumisella, lämmitysmuodolla, invertterin teholla, sähköliittymällä ja mahdollisilla aurinkopaneeleilla.
Tavoitteena ei ole asentaa mahdollisimman suurta akkua.
Tavoitteena on mitoittaa akusto, jonka kapasiteettia pystytään myös hyödyntämään.
Haluatko selvittää, millainen kotiakku sopisi omaan taloosi? Ota yhteyttä JTK-Sähköön ja pyydä arvio kohteeseesi sopivasta akustosta ja järjestelmän mitoituksesta.
Usein kysyttyä
Voiko kotiakun ladata pörssisähköllä yöllä?
Kyllä, jos järjestelmä ja sen asetukset mahdollistavat verkkosähköllä lataamisen. Sähköä voidaan tällöin varastoida edulliseen aikaan myöhempää käyttöä varten.
Pitääkö kotiakun löytää aina vuorokauden halvin tunti?
Ei välttämättä. Suuren akun lataamiseen tarvitaan useita tunteja, joten tärkeämpää voi olla edullisen latausjakson ja kalliin käyttöjakson välinen riittävä hintaero.
Kannattaako kotiakku purkaa aina illalla?
Ei automaattisesti. Purkamisen kannattavuuteen vaikuttavat sähkön hinta, akun varaustaso, myöhempi kulutus ja seuraavan latauskerran kustannus.
Voiko kotiakkua käyttää ilman aurinkopaneeleita?
Kyllä. Kotiakkua voidaan hyödyntää esimerkiksi pörssisähkön hintaerojen hyödyntämiseen myös ilman aurinkopaneeleita.